Suomi tietoyhteiskunnaksi – milloin?

Omistettakoon Petrin kulttuuri- ja yhteiskuntablogin tämänkertainen pikapostaus Hesarin toimittajalle Antti Manniselle, joka omassa ”Anti-Manninen”-kolumnissaan on riemastuttanut tämän blogin pitäjää jo usean vuoden ajan ruikuttamalla sinänsä melko mitättömistäkin, mutta usein sitäkin ärsyttävämmistä ilmiöistä ja asioista ympäröivässä todellisuudessamme!

Media puhuvine päineen ja muine visioineen ja haasteineen on jo vuosia julistanut, kuinka Suomesta tulisi tehdä tietoyhteiskunta, mutta kuten yleensäkin; siitä puhe, mistä puute.

Jos tietotekniikan kehitystä ei osata hyödyntää kaikista yksinkertaisimmissakaan asioissa, miten voidaan edes ajatella pidemmälle menevää vuorovaikutusta yhteiskunnan ja teknologian välillä? Otetaanpa muutama esimerkki:

Kaupunki käyttänee melkoisen huomattavia rahasummia sekä runsaslumisina talvina, että keväisin lumien sulaessa ja katujen vaatiessa puhdistusta hiekasta ja pölystä siihen, että näistä toimenpiteista (lumenluonti, hiekkaputsaus) informoivia kylttejä kuskataan kaupungin kaduille kehottamaan autoilijoita siirtämään ajoneuvonsa pois toimenpiteiden tieltä.

Miksi kaupunki ei kerää kaikkien autoilijoiden sähköpostiosoitteita ja ilmoita asiasta sähköisesti? Muutenkin kaupunki voisi informoida asukkaitaan tehokkaasti palvelulla, jossa kaikilla asukkailla olisi mahdollisuus luoda itselleen esim. joku ”@helsinginkaupunki.fi”-tyyppinen sähköpostiosoite ja näin vastaanottaa tietoa kaupungin asioista.

Myös taloyhtiöt katsovat edelleenkin järkeväksi toiminnaksi ilmoitustaulujen (joita harva edes älyää vilkaista) pitämisen rappukäytävissä ja taloyhtiöiden asioista tiedottamisen papereitse. Joillakin taloyhtiöillä ja isännöintifirmoilla on kyllä nettisivuja, mutta niitä päivitetään usein melko laiskasti, eikä niissä ole useinkaan mahdollisuutta tilata uusia uutisia esim. RSS-lukijaan.

Joillakin aloilla työnantajat ovat usein aivan liian ymmärtäväisiä niitä kohtaan, jotka ilmoittavat ”kammoavansa tietokoneita” tai ilmoittavat ”en mä osaa”. Noiden takia toimivia ja kokonaiskustannuksia alentavia ATK-hyödynnäisiä ei saada rakennettua, ja puheet tietoyhteiskuntaan siirtymisestä saavat edelleenkin kaikua vain virallisissa puheissa ja mietinnöissä.

Ymmärrän ja hyväksyn sen, että hieman vanhemmat ihmiset voivat kokea tietotekniikan itselleen vieraaksi, mutta työelämässä olevan keski-ikäisen taistellessa sen hyödyntämistä vastaan tulee mieleen, että tälläinen ihminen voisi samantien ulostaa itsensä lopullisesti töistä; lähivuosina – vuosikymmenistä puhumattakaan – ei tule löytymään yhtään alaa, missä voisi pyristellä tietotekniikan merkityksen kasvua vastaan, eikä kyse ole siitä, että haluammeko näin tapahtuvan vaiko emme; niin vain vääjäämättömästi tulee tapahtumaan.

Hesari sisäisen valtataistelun kourissa?

Vieraat lajit köyhdyttävät luontoa – HS.fi – Pääkirjoitus

Onko maamme suurin päivälehti linja-/valtataisteluiden kourissa; Hesariahan on yleensä pidetty varsin maahanmuuttajapositiivisena mediana, mutta ylläolevasta linkistä aukeavan pääkirjoituksen (su 03/08/2008) perusteella voi aistia melko voimakastakin muutosta lehden kannanotoissa.

Muutenkin Helsingin Sanomissa on viimeaikoina ollut varsin ristiriitaisia kirjoituksia; Hesarin virallisena linjanahan on ollut lähes fundamentalistinen usko IHMISEN aiheuttamaan ilmastonmuutokseen, mistä viimeisimmän Kuukausiliitteen (Elokuu 2008) juttu otsikolla ”Tehtävä Pohjoisessa” on jälleen hyvä esimerkki – alaotsikon mukaan ”Kirjailija Risto Isomäki matkusti Grönlantiin pysäyttääkseen ilmastonmuutoksen ja pelastaakseen maailman” – mutta mitä vaatii Hesarin urheilutoimittaja Arno Seiro ”Yläkulma”-kolumnissaan sunnuntaina 03/08; ”Ralli tarvitsee lisää suosiota maailmalla”!!

Toimittaja Seiro tuntuu tuntevan aitoa huolta siitä, että ralliautoilun MM-sarjassa on liikaa suomalaisia kuljettajia, ja tämän seurauksena lajin kansainvälinen arvostus kärsii, ja ratkaisuksi Seiro ehdottaa mm. rallimaailman panostamista internetiin; ”Mitä nopeampaan ja monipuolisempaan palveluun internet pystyy, sitä enemmän se alkaa kiinnostaa ihmisiä”.

Varmaankin asia on kuten Arno Seiro sanoo, mutta eikös yksityisautoilun pitänyt olla se suurin IHMISEN aiheuttaman ilmastonmuutoksen syy, ja ralliautoilun kaikista turhinta energian tuhlaamista ja luonnon saastuttamista?

Ilmeisesti Hesarissa ollaan muutenkin huolissaan metsässä tapahtuvan ylinopeuskaahailun tulevaisuudennäkymistä, sillä lauantaina 02/08 pääsevät urheilusivuilla ääneen vanhat rallisotaratsut Pentti Airikkala ja Simo Lampinen kantaen huolta mm. siitä, että ”meno olisi näyttävämpää, kun ne (=ralliautot) menisivät nykyisiä nelivetoisia enemmän poikittain”, ja ”takavetoisuuden lisäksi renkaissa pitäisi olla huonompi pito kuin nyt”. Nämä pojat kaipaavat myös lisää näyttävyyttä hurjastelumittelöihin; ”Moottorin ohjausyksiköllä saataisiin pakoputkesta tulemaan liekkejä aina kun nostaa jalan kaasulta ja samalla moottorin pitäisi paukahdella”, ja toiveet jatkuvat ”takalokasuojien sisäpuolelle pitäisi saada titaanilevyt, jolloin niihin iskevät kivet löisivät selvästi näkyvää kipinää kirkkaassa päivänvalossakin”.

Eivätkös nuo asiat lisäisi polttoaineen kulutusta?

Eikös yksi ”järkevä” peruste ralliautoilulle ole ollut sen ”hyöty” siviiliautojen kehittämiselle? Jos noin onkin, ei se herroja Airikkala ja Lampinen tunnu häiritsevän; ”Ei Fordin Focustakaan tai Citroenin C4:kään saa nelivetoisena” toteavat pojat toimittaja Arno Seiron kommenttiin ”moni ajattelee, että takavetoisiin siirtyminen olisi autonvalmistajille hankalaa, koska takavetoisia ei juuri enää valmisteta”.

Onko Hesari siitymässä avoimen maahanmuuttajakielteisiin kantoihin, onko usko IHMISEN aiheuttamaan ilmastonmuutokseen koetuksella, kaivataanko lehden urheilutoimituksessa nostalgisesti ”vanhoihin, hyviin” aikoihin, jolloin herrasmiehet ajoivat näyttävästi kilpaa hohdokkailla ajokeillaan ilman kaikenlaisten ilmastonmuutosten ja muiden ”viherpiperryshörhelöintien” aiheuttamaa maailmantuskaa?

Aatos Erkko ei ole pitkään aikaan esiintynyt julkisuudessa, eikä hänestä ole ollut uutisia – mitä on tapahtumassa?