Nokia Lumia 1020

Katselin eilen (11.7) interneteitse suoraa lähetystä New Yorkissa pidetystä Nokia Lumia 1020 -älypuhelimen julkaisutilaisuudesta. En nähnyt ensimmäistä vajaata puolta tuntia (katsoin alla olevan YouTube -taltioinnin tilaisuudesta vasta jälkikäteen), mutta toimitusjohtaja Stephen Elopin johdolla vedettyä esitystä katsoessa tuli mieleen, että ei ole tästäkään laitteesta Nokian pelastajaksi – miksi?

Kyllähän se uusi PureView -kamera vaikuttaa aika huikealta, mutta moniko kaduntallaaja tarvitsee ihan oikeasti 41 megapixelin kameraa sinänsä vaikuttavilla kuvaus- ja kuvanmuokkausominaisuuksilla (mukaan lukien videokuvaus) varustettuna? Ammattilaistason valokuvaustarpeistoa tarvitseva käyttää edelleenkin mielummin oikeata kameraa ja suurempi muokkaustyö on kaikin puolin mukavampaa ja käytännöllisempää isolla tietokoneen näyttöruudulla tehtynä.

Varsinainen esittelytilaisuus alkaa n. 16 minuutin jälkeen

Kaduntallaaja tarvitsee helppokäyttöisen puhelimen riittävillä ominaisuuksilla. Lumia 1020:n näytöltä ajetut screenshotit olivat sitä tuttua Windows Phone -visualistiikkaa; hirveästi kaikkea epämääräistä sälää ja siitä seurauksena sekava ja vaikeaselkoinen yleisvaikutelma. Ei tee mieli koskea.

Nokian kannalta juuri puhelinvalmistajana on aika huolestuttavaa, että näkemässäni osuudessa puhuttiin pelkästään kamerasta (myöhemmin saatoin todeta yllä olevan videon ansiosta, että koko show oli rakennettu kameran ympärille, mutta mitään muuta omaahan Lumiassa ei oikeastaan ole. Nokia on Microsoftin vanki.

Nokia Lumia 1020

Videopostaus No.1

Satuin eilen näkemään tahtomattani ja sattumalta lyhyet näytteet vuoden 2011 Idols-kilpailijoiden esityksistä. Koin ahaa-elämyksen; itsekritiikki ei todellakaan ole enää muodikasta, ja tästä riemastuneena jaan Sinulle, arvoisa lukijani, videon muodossa pari kitarakappaletta.

Tulevana viikonloppuna on pieni keikka, ja siksi tuli pidettyä ”harjoituskotikonsertti” internet-yleisölle, joten tässä audiovisuaalinen dokumentti tänä aamuna tapahtuneesta rykäisystä (samalla pääsen kokeilemaan videon upottamista WordPress-blogialustaan…).

Kuultavat kappaleet ovat:

1): Federico Moreno-Torroba (1891-1982): Torija (Elegia) – No. 6 sarjasta ”Castles of Spain”
2): Francisco Tárrega(1852-1909): Gran Vals (Tunnetaan myös neljän tahdin perusteella nimellä ”the Nokia Tune”)


Video streaming by Ustream

Stephen Elop säästää Nokian palkkakuluja 27-tuntisilla työpäivillä?

Suomen talouselämän kruununjalokivi, imagotaisteluissa takkuileva Nokia, julkisti perjantaina 10/09/2010 tiedotteen yhtiön nykyisen toimitusjohtajan, Olli-Pekka Kallasvuon, korvaamisesta uudella pomolla, kanadalaisella Stephen Elopilla. Kallasvuon potkuja oli ounasteltu jo pitkään, mutta asian realisoituminen todellisuudeksi oli kuitenkin iso uutinen; paradoksaalisesti sekä odotettu, että samalla ainakin viimehetkisessä nopeudessaan hieman yllättävä.

Nokia oli valinnut monen muunkin suuryrityksen suosiman tiedotuspolitiikan, eli ensin kiistetään ja sitten ilmoitetaan. Tosin Kallasvuon julkinen esiintyminen on ollut jo pitkään melko altavastaajamaista ja profiililtaan matalahkoa. Vääjäämätön on ollut aistittavissa.

Toivon olevani väärässä, sillä Nokia on maamme kansantaloudenkin kannalta tärkeä yritys, mutta intuitiivinen näppituntumani on, että uusi kippari Stephen Elop ei onnistu saamaan ratkaisevaa parannusta Nokian kilpailukykyyn – ainakaan kassavirtojen kannalta tärkeimmällä alueella; älypuhelimissa. Tekniikkatalous.fi-sivustolla referoidaan Jorma Ollilan sanomisia Elopista:

”Stephen Elop on paras henkilö antamaan vauhtia uudistumiselle”, Ollila sanoi. Ollila kehui Elopin kulttuuritajua ja että hän tuntee yhtiön suomalaisen perinteen.

Kulttuuritaju on mitä tärkein ja ihailtavin ominaisuus kenessä tahansa ihmisessä globalisoituvassa/-neessa maailmassa, ja suomalaisenkin perinteen tuntemus on oikein arvokas asia (itse en tosin löydä punaista lankaa haluttavan kännykän ja ”suomalaisen perinteen” välille…), mutta esim. Applen Steve Jobs tuskin penää alaisiltaan spesifioitua kulttuuritajua tai eri maiden perinteiden tajuamista, sillä tyypin ensisijainen missio on tehdä haluttavia ja toimivia tuotteita, ja siksi mm. yhtiön tuote iPhone on tehnyt markkinoilla kilpailijoistaan melko selvää jälkeä.

Uuden toimitusjohtajan tausta ja sanomiset eivät myöskään herätä suurempaa luottamusta tai lupausta innovatiivisuudesta:

– On selvää että taustani Microsoftissa lisää yhteistyön mahdollisuuksia Nokian ja Microsoftin välillä. Teemme molemmat töitä sen puolesta, Elop sanoo.

Ohjelmistodinosaurus Microsoft ei ole mitenkään erityisen tunnettu luotettavuudesta, helposta käytettävyydestä tai tietoturvallisuudesta, kuten ei myöskään innovatiivisuudesta tai nopeasta reagoinnista alan muuttuviin vaatimuksiin (vaikka Windows 7 käyttöjärjestelmä onkin ensimmäistä kertaa selkeä kehitysaskel eteenpäin yhtiön käyttöjärjestelmien historiassa), joten dramaattisia muutoksia nokialaiseen tuotekehittelyyn ja -ajatteluun tuskin on odotettavissa. Kaksi asenteiltaan ”kepulaista” yhtiötä lyö hynttyitä yhteen tajuamatta Nokian perusongelmaa; sen maailmankuva on – ainakin symbolisesti – metaforaisen espoolaisinsinöörin oloinen, eli se on muodollisesti pätevä, hyvin tunnollinen ja haluaa tehdä parhaansa, mutta se ei tiedä, mitä nousevan polven aivoissa tapahtuu, ja miten se haluaa todellisuuttaan jakaa ja käsitellä mobiili- ja muilla laitteilla.

Nokia on kuin vanha setä, joka yrittää olla nuorekkaasti ”katu-uskottava” ja ajan hermolla. Sellainen on usein varsin nolostuttavaa…

Nokialaisen maailmankuvan todellisuudesta vieraantumisesta kertoo osaltaan ei niin suoraan firmaan liittyen, mutta kuitenkin sen ex-toimitusjohtajan ja nykyisen taustavaikuttajan ajattelua taustoittaen sekin, että Jorma Ollila (jonka ansioita Nokian aikaisemman menestyksen veturina en mitenkään halua vähätellä) on keskeinen hahmo nk. maabrändityöryhmässä – kuinka niin moni yhteiskunnallinen vaikuttaja voi uskoa tuollaiseen hölynpölyyn? Maabrändityöryhmä on kepulais-kekkoslovakialainen jäänne isäntämäisestä äijäpolitbyrookulttuurista sekä erilaisten komiteoiden ja lauta- ja toimikuntien tunkkaisesta sisäsiittoisuudesta.

Kyllä se maabrändi syntyy ihan itsestään meidän kaikkien tekemisten perusteella.

Rehellisyyden nimissä on todettava, että median luoman vaikutelman perusteella Nokian ohjaimiin tarttuva Stephen Elop on sanavalmis, fiksu ja mukava kaveri, vaikka aina tuleekin muistaa se, että edustamallaan tasolla julkisessakaan esiintymisessä harvemmin on mitään sattumanvaraista; jos firmat miettivät brändiään, niin mietintä ja preppaus kohdistuu myös firmojen keulakuviin.

Tiedämme Elopin olevan kovan lätkä-fanin ja harrastavan lentämistä, mutta miten seuraava kommentti Ilta-Sanomien jutussa on suhteutettavissa Nokian uuden toimitusjohtajan siviilielämään?:

– Hän tekee töitä 27 tuntia vuorokaudessa ja 9 päivää viikossa, naurahtaa varatoimitusjohtaja Umesh Ramakrishnan yhdysvaltalaisesta CTPartners-yhtiöstä.

Olen elänyt hyvin pitkään siinä luulossa, että vuorokaudessa on 24 tuntia ja viikossa 7 päivää, mutta kiitos Umesh Ramakrishnanin, olen saanut nyt päivitystä tietoihini…

No joo; tuokin työaikaheitto lienee täsmäbrändäysisku suomalaista mediaa ja sen kuluttajia silmälläpitäen, sillä meillähän (ja varmaankin esim. USAssa) kaikkien kunnollisten ihmisten odotetaan tekevän ainakin 14-tuntisia työpäiviä – tai ainakin jotkut elvistelevät sellaisia tekevänsä. En epäile hetkeäkään, etteikö olisi paljonkin ihmisiä, jotka ovat tuon ajan työpaikalla, mutta haluaisinpa nähdä sen ihmisen, joka tekee aktiivisesti jotain konkreettista työtehtävää 12-14 tuntia – 27 tunnista puhumattakaan!…- putkeen. Ehkä joku pakistanilais-intialainen lapsiorja tekee, mutta ihan vilpittömästi haluan, että esim. hammaslääkärini tai bussikuskini EI tee edes 12-tuntista työpäivää.

Mutta leikitäänpä ajatuksella Stephen Elopin 27-tuntisesta työpäivästä ja sen antamista mahdollisuuksista Nokialle. Mitähän Elopin monilapsinen perhe ajattelee isukin/aviomiehen työpäivän pituudesta? Oltaisiinko tässä haastavassa tilanteessa palaveerattu innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseksi; ehkä perhe on hankkinut näköisadoptioisukkimiehen vetämään perheenisä-Elopin roolia.

Jos ja kun Elop on töissä 27 tuntia vuorokaudessa, niin Nokiahan voi säästää selvää rahaa. Stephen Elop tuskin tarvitsee omaa rahaa, sillä eihän hänellä ole aikaa käyttää sitä mihinkään. Nokia siis voisi lopettaa toimitusjohtajansa palkan maksun kokonaan. Yhtiön ainoat Elop-kulut voisivat muodostua ruoasta ja työmatkoista. Tosin Elopia esittävälle adoptioaviomies-iskälle pitäisi ehkä maksaa palkkaa jotta tämä voi ostaa elintarvikkeita oikean Elopin vaimolle ja lapsille.

Tuli kesällä luettua John Simonin kirjoittama ”Koneen ruhtinas – Pekka Herlinin elämä” – äärimmäisen suositeltava kirja kenelle tahansa ja varsinkin minkä tahansa alan johtotehtävissä työskenteleville – ja vaikka aika oli toinen (eli ei suoraan verrannollinen omaamme), niin Kone Oy:n legendaariselle pomolle riitti ainakin yhdessä vaiheessa 4-tuntinen työpäivä homman menestyksekkääseen hoitamiseen…

Niin tai näin, toivokaamme Stephen Elopille ja koko Nokia-konsernille viisauden ja taidon jalkioittamaa onnea ja menestystä äärimmäisen kovassa kilpailussa juuri nyt niin kuumalla ja arvaamattomalla alalla. Sopii muistaa, että iPhone ei ole Nokian ainoa kilpailija. Aasialaiset (esim. Samsung) ovat osoittaneet, että menestyviä tuotteita voidaan markkinoida ilman ”i”-etuliitettäkin…

TeliaSonera Oyj

Aina silloin tällöin saa erilaisista yleisönosastoista ja netin keskustelupalstoilta lukea tulikivenkatkuisia selostuksia siitä, kuinka suuryritys X tai Y on kohdellut kaltoin asiakasta Z, W tai Å, mutta itselläni on nyt onnellisesti takana ja selvitettynä pieni kännykkälaskutusepäselvyys Soneran kanssa.

Miten toimia, jos katsot esim. minkä tahansa laskun sisältävän mielestäsi virheellistä/epäoikeudenmukaista laskutusta? Tutki ensin lasku ja mieti mistä voisi olla kyse, ja tutkittuasi voitavasi, ota yhteyttä yhtiön asiakaspalveluun. Kun asioit asiakaspalvelijan kanssa, ole asiallinen ja ystävällinen vaikka sappesi kiehuisi raivosta; se asiakaspalvelija ei ole syyllinen ongelmiisi, mutta yhteistyö asiakaspalvelijan kanssa voi vaikuttaa asian loppuratkaisuun; ”niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan”.

Firmojen kilpailu asiakkaista – ja ihan erityisesti matkapuhelinoperaattoribisneksessä – on armotonta, ja siksikään ei riita asiakkaan ja tätä palvelevan virkailijan välillä yleensä tänä päivänä ala virkailijan taholta; henkilökunta on todennäköisesti koulutettu säilyttämään malttinsa rasittavimpienkin rähinöitsijöiden kanssa.

En oikeastaan selittele enempiä Sonera-sotkuani tässä, sillä ihan piruuttani ajattelin liittää tähän kopion yhtiölle lähettämästäni reklamaatiosta, ja siitä ilmenevät asiani tarkemmat yksityiskohdat – jos ne nyt ketään sattuisivat kiinnostamaan…

Kaikki keskusteluni Soneran asiakaspalvelun kanssa tämän ongelmani tiimoilta ovat sujuneet todella hyvässä hengessä; olen ollut yhteydessä ehkä neljän eri asiakaspalvelijan kanssa, ja he kaikki ovat olleet erinomaisen asiallisia, avuliaita, kärsivällisiä ja kohteliaita – siitä lämpimät kiitokseni Soneralle!

Tänään asiakaspalvelusta soitettiin, ja ensin hieman keskusteltuamme ”ongelmastani”, sanoi virkailija, että laskustani pudotetaan pois €150! Kun en ollut puhelun aikana kotona, pyysin virkailijaa vielä lähettämään uuden laskuni tiedot sähköpostina – tässä lainaus siitä:

Puhelinkeskusteluumme viitaten TeliaSonera Finland Oyj on poikkeuksellisesti päättänyt kohtuullistaa laskun 10830106311 gprs-laskutusta 150 eurolla.

Näin ollen laskun uusi loppusumma on 61,48 euroa. Pyydämme ystävällisesti suorittamaan laskun 21.8.2008 mennessä alkuperäistä maksuviitettä käyttäen.

Jos tilanne jonkun yhtiön kanssa menee siihen, että pitää laatia reklamaatio, olen lähes vakuuttunut, että seuraavat asiat auttavat asioita menemään haluttuun suuntaan:

  • Pysy totuudessa
  • Älä vetoa tunteisiin tai leiki marttyyriä; älä ruikuta!
  • Ole asiallinen ja kohtelias
  • Myönnä mahdolliset omat virheesi
  • Pistä mausteeksi jokin kohteliaisuus yhtiötä kohtaa

En oikeasti voi tietää mikä on syy, mikä seuraus, mutta seuraavanlaisella kirjelmällä pääsin itseäni tyydyttäneeseen lopputulokseen (näin julkisessa mediassa esiintyessäni olen sensuroinut tarkemmat asiakas- ja henkilöllisyystietoni pois…):

Asia: epäselvyydet/ongelmat laskutuksessa koskien GPRS-tapahtumia laskussa no. 108 3010 6311 aikajaksolla 21.06-18.07.2008, sekä liittymäni tulevan laskun ennakkotiedoissa laskutuskaudelta 19.07-22.08.2008 tarkistettuna Soneran ”Omat Sivut” -palvelusta.

Liitteet: Laskuerittely (1 kpl), puheluerittely (7 kpl yhteennidottuina) & internetselainnäkymä Soneran ”Omat Sivut”-palvelusta (1 kpl).


Saatuani viimeisimmän matkapuhelinlaskuni keskiviikkona 23.07.2008, en ollut uskoa silmiäni; laskun loppusumma oli/on € 211,48 – aikajaksolta 21.06 – 18.07.2008! Tarkemmin laskua tutkittuani havaitsin pöyristyttävän summan aiheuttajaksi GPRS-tapahtumat, joita oli kertynyt tuolta jaksolta 632 kappaletta – käytännössä tarkoittaen laskujeni mukaan sitä, että yksi tunnin mittainen laskutusjakso olisi alkanut 24 kertaa vuorokaudessa.

Yrittäessäni muistella kuinka monta kertaa olin tuona aikajaksona yrittänyt tietoisesti käyttää internetiä kännykällä (Nokia 2630), muistelin kertoja olleen kaksi.

Soitin samana päivänä (ke 23.07) asiakaspalveluunne kertoen tilanteeni, ja sieltä luvattiin lähettää tarkempi laskuerittely, ja myös virkailijanne ajatteli, että joku ongelma jossakin nyt on, ja ehdotti vapaamuotoisen kirjallisen reklamaation lähettämistä yhtiöllenne.

Soitin asiakaspalveluunne myös eilen, maanantaina 28.07, hieman tiedustellakseni milloin laskuerittely tulisi (tuli tänään, tiistaina 29.07), sekä uuden ongelman kanssa; kävin netissä Soneran ”Omat Sivut”-palvelussa katsomassa liittymäni viimeisimpiä laskutustietoja, ja taas loksahti suu auki; aikajaksolla 19.07-28.07 olisi laskuksi kertynyt € 59,66 – melkoinen summa, kun varmuudella muistelin soittaneeni kolme puhelua ja netissä en kännykällä ole edes yrittänyt käydä (kopio tietokoneen näytön näkymästä liitteenä).

Ehdotin jo ensimmäisen kerran asiakaspalveluunne soittaessani (23.07), että liittymästäni poistettaisiin mahdollisuus internet-yhteyteen nimenomaisesti siksi, että kännykkäni ei ”omatoimisesti” voisi muodostaa nettiyhteyttä, sillä olin usein huomannut kännykän näytön yläreunassa G-kirjaimen, vaikka en ollut mitään internet-/GPRS-palvelua käyttänyt, ja siksikin, että en kännykkänettiä muutenkaan tarvitse, mutta koska lähettelen joskus valokuvia tekstiviestinä, ehdotti asiakaspalvelijanne, että ottaisin Sonera Data Porras -palvelun, ja sainkin kytkentävahvistuksen tänään (29.07), mutta vaikka uusi palvelu on vahvistuksen mukaan otettu käyttöön 23.07, ilmestyi G-kirjain taas hetkeksi kännykkääni eilen, vaikka en ole mitään multimediaan edes viittaavaa tehnyt.

Eilinen (28.07) asiakaspalvelijanne kysyi, josko minulla olisi joku toinen kännykkä jonka voisin ottaa omani sijasta käyttöön, ja sanoin voivani ottaa vanhan kännykkäni jossa ei ole edes mahdollisuutta mihinkään internet-/GPRS-palveluun, ja hän myös lupasi tutkia laskutusasiaani ja soittaa minulle ”kohta” takaisin. Soittoa ei tullut, mutta se ei tarkoita etteikö hän olisi yrittänyt soittaa, sillä puhelun jälkeen yritin saada vanhan kännykkäni toimimaan (=poistaa SIM-kortin ja siirtää se), mutta ilmeisesti akku oli tyhjentynyt, ja keksin sitten ottaa puolisoni vanhan kännykän käyttöön. Tuossa sähellyksessä meni jonkin aikaa, joten on mahdollista, että asiakaspalvelustanne on yritetty ottaa yhteyttä siinä onnistumatta.

Kuten aiemmin kerroin arvelleeni, olin aikajaksolla 21.06 – 18.07 yrittänyt selata internetiä kännykällä ehkä kaksi kertaa, ja saamani puheluerittelynkin mukaan voisi päätellä, että noin voisi olla, sillä otsikon ”Numero johon on soitettu” alla on muutoin aina WAP.SONERA.NET, mutta 27.06 ja 06.07 löytyy pelkkä merkintä ”internet”(ko. puheluerittely on myös liitteenä). En tosin tiedä, mikä käytännön ero noilla kahdella asialla on.

Tässä välissä on pakko mainita, että asiakaspalvelunne on ollut asiallista ja ystävällistä.

Jos tämän asian selvittämiseksi olisi tarpeellista selvittää esim. numerot joihin olen soittanut ko. aikajaksolla tai internet-osoitteet joihin olen muodostanut/yrittänyt muodostaa yhteyden, annan teille siihen kaikki valtuudet, sillä haluaisin todellakin selvittää tämän asian.

Tietenkin on mahdollista, että olen itsekin ollut jotenkin huolimaton/tietämätön/ymmärtämätön kännykän internet-/GPRS-asetusten kanssa, mutta mielestäni olen sekä harvoin internetiä selatessani, että myöskin valokuvia lähetettyäni, pyrkinyt ”poistumaan” kulloisestakin palvelusta, enkä ole mitään GPRS-palveluja käyttänyt (ellei ko. asiaa käytetä esim. juuri valokuvien/multimedian lähettämiseen), mutta vaikka näinkin olisi, tuntuisi mahdollisesta vahingosta rokottaminen (=ko. viimeisin lasku) kohtuuttomalta.

Joissakin aiemmissakin (lähimenneisyyden) laskuissa on ollut minun mittapuullani oudon korkeita loppusummia, mutta vasta tämä viimeisin herätti ajatukseen, että jokin asia on nyt pahasti pielessä.

Asiakaspalvelijanne kysyi, voisiko kyseessä olla joku virus, mutta sekin tuntuisi hieman epätodennäköiseltä, vaikkakaan ei tietenkään täysin mahdottomalta; kun olen kännykällä nettiä yrittänyt selata, olen käynyt vain lähtökohtaisestikin turvallisiksi luokitelluilla, tutuilla sivustoilla.

Siirrettyäni SIM-korttini uusimmasta kännykästäni (Nokia 2630) vanhempaan, älysin kokeilla alkuperäisasetusten palautusta – tosin ilman SIM-korttia – siihen, ja nyt uskoisin sen olevan ehkä ”turvallisen”, mutta toistaiseksi käytän puolisoni vanhempaa laitetta – varmuuden vuoksi.

Olen ollut tyytyväinen Sonera-asiakas ensimmäisestä kännykästäni alkaen, enkä ole jaksanut kuunnella muiden firmojen ”houkutteluja”, ja siksikin toivoisin, että asiani saataisiin ratkaistua kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.

Nyt puheena olevan laskun eräpäivä on 07.08.2008, ja mikäli asiaa ei saada siihen mennessä selvitettyä, pyytäisin ystävällisesti eräpäivän lykkäämistä siihen asti, että asia saadaan selvitettyä.

Helsingissä 29.07.2008

Ystävällisin terveisin:_______________________________________________
Petri Sainio